Reilu viikko sitten luin Ylen tekemän uutisen Itohan Okundayen pakkopalauttamisesta. Okundaye on asunut viisi vuotta suomessa ja synnyttänyt lapsen täällä asuessaan. Nyt hänen oleskelulupansa on evätty ja hänet on päätetty palauttaa Italiaan. Kohua käännyttäminen on aiheuttanut erityisesti, koska Itohanin uusi kuuleminen oli tehty vain vanhojen papereiden perusteella, eikä uutta suullista kuulemista ole järjestetty, vaikka se olisi ollut välttämätöntä.

Okundaye on ollut paljon esillä mediassa ja hän on puhunut avoimesti kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Tämä aiheuttaa suuremman väkivallan riskin hänelle ja hänen 4-vuotiaalle pojalleen, jos heidät palautetaan Italiaan. Yksinhuoltajaäidin mahdollisuudet pärjätä Italiassa pienen lapsen kanssa ovat heikot. Päätös italiankieltä osaamattoman lapsen palautuksesta on myös lapsen edun vastainen.

Luettuani uutiset ajattelin, että nyt täytyy ainakin yrittää tehdä jotain! Adressi tuli ensimmäisenä mieleen ja lähdin selvittämään, onko joku jo aiemmin laatinut aiheesta adressia. Kontaktoin kristiinankaupunkilaisia avustustyöntekijöitä, sekä ihmiskauppaan liittyvien aiheiden kanssa tekemisissä olleita poliitikkoja Nanna Rosengårdia ja Pia Rendiciä, jotka lähtivät mukaan tukemaan kampanjaa. Laadin nettiin adressin ja siihen ruotsinkielisen käännöksen.

Ihmiskaupan uhreille kasvot ja äänen antaneen Itohan Okundayen pakkopalauttamista vastustanut adressi keräsi viikossa miltei 5000 allekirjoitusta. Sitä jaettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Tänään toimitin adressin sisäministeri Kai Mykkäselle. Ministeri Mykkänen oli selvästi paneutunut aiheeseen ja olen kiitollinen siitä. Hän lupasi vielä selvittää maahanmuuttoviraston johdolta onko juttu saanut asianmukaisen käsittelyn. Ministeri piti henkilökohtaisesti asiaa pöyristyttävänä.

Ministerin toimivalta ei yletä yksittäistapauksien ratkomiseen, eikä näin pidä ollakaan, vaan asia on tuomioistuimen hoidettava. Adressin pääpaino oli juuri siinä, onko juttu käsitelty oikeudenmukaisesti ja tämän ministeri Mykkänen lupaa selvittää.

Sydämessäni toivon ja ainakin liki 5000 allekirjoittanutta toivoo kanssani, että Itohanin päätös otetaan uudelleen käsittelyyn, pakkopalautus kumotaan ja hän saa elää pienen poikansa kanssa tasapainoisen tulevaisuuden Suomessa.

<3 Lotta

Aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit:

Yle Uutiset: Pakkoprostituution uhri Itohan Okundaye joutuu lapsensa kanssa takaisin Italiaan – ihmiskaupan valvoja kyseenalaistaa Suomen viranomaisten palautuspäätökset

Vasabladet: Blev offer för människohandel i Italien – nu ska hon skickas tillbaka dit med sitt barn

Toisenlaisia tarinoita: Itohanin tarina

Helsingin Sanomat: Pois kadulta

Kouvolan Sanomat: Suomessa asuva nigerialaisnainen on ihmiskaupan uhri — Teinitytön matka Italiaan paremman elämän toivossa olikin vuosien painajainen prostituoituna

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Sisäministeri Mykkänen lupaa olla yhteydessä Migrin johtoon ihmiskaupan uhrin Itohan Okundayen pakkopalauttamiseen liittyen julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Ihmiskauppa on tullut iholleni eri elämänvaiheissa. Nuorena asuimme perheen kanssa Bangkokissa, jossa tutustuin paikallisiin prostituoihin. Vasta jälkeenpäin ymmärsin, sain kohdistettua palikoita paikoilleen, että ystäväni Nhokin perheen äiti ja sisko olivat ihmiskaupan uhreina Saksassa. Seuraavan kosketuksen ihmiskauppaan sain, kun ystäväni Kristina Junttila pyysi minulta apua toteuttamaan Turun taideakatemian lopputyötään aiheesta. Lilja 4ever -elokuva avasi viimein silmäni, jos eivät ne jo auki olleet, suosittelen katsomaan!

Olen jo vuosia halunnut tehdä jotain asian hyväksi. Nyt vuoden vaihteen jälkeen Itohan Okundayen tapaus tuli vastaan medioissa. Hän – erittäin rohkea nigerialainen nainen, antoi äänensä ihmiskaupan uhreille julkisuudessa. Viikonloppuna ystäväni Anna-Maria Rantalainen, jonka kanssa olimme 2016 Kreikassa pakolaisleirillä auttamistyössä, kirjoitti erittäin koskettavan kirjoituksen facessa siitä, miten oli avustanut pahasti viilleltyä ja arpista naista synnytyksessä doulana. Seurasi tapahtumaketju, joka johti siihen, että sain tietää Itohanin pakkopalautuksen olevan edelleen täytännössä ja mahdollinen palautus lähellä. Nyt pitäisi toimia!

Puhelinsoittojen jälkeen, sain yhteistyökumppaneita muiden puolueiden kansanedustajaehdokkaista, sillä tämän asian ei olisi hyvä leimautua yhden puolueen ajamaksi. Nykystatuksella on välistä vaikeampaakin hajoittaa kansalaisaktivismia, kun ”suuri yleisö” haluaa leimata sen poliittiseksi toiminnaksi. Tein adressin nettiin – jonka kutsun sinut nyt allekirjoittamaan ja tätä blogitekstiä jakamaan – sillä aika on käymässä vähiin. Adressiin keräämme nimiä ainoastaan yhden viikon ajan, tiistaihin saakka, keskiviikkona vien adressin sisäministeriöön.

Linkki adressiin

Me allekirjoittaneet vaadimme, että ihmiskaupan uhrin Itohan Okundayen pakkopalautus keskeytetään.
ADRESSIN NIMIENKERÄYSAIKA 26.2. SAAKKA, jonka jälkeen adressi toimitetaan sisäministerille.

Adress på svenska senare.

Itohan Okundaye on 16 -vuotiaana joutunut ihmiskaupan uhriksi lähdettyään ihmiskaupalle tyypillisesti valheellisten kertomusten – opiskelumahdollisuuden ja ammatin – perässä Eurooppaan pakotettuna maksamaan 40 000€ matkakulut prostituutiolla.

”Se oli todella rankkaa. Itkin jatkuvasti, en todellakaan ollut halunnut sellaista elämää.”

Itohan saapui Suomeen 2014 hakemaan turvapaikkaa. Helsingissä hän synnytti lapsensa, nyt 4-vuotiaan poikansa, joka on kasvanut suomalaiseen kulttuuriin. Itohan on noussut mediassa rohkeasti esiin omalla nimellään taistellakseen ihmiskauppaa vastaan, sekä tuomaan lisää tietoisuutta vaietusta ongelmasta.

Itohan Okundayen pakkopalautuspäätös on esimerkki suomalaisen oikeusjärjestelmän epäonnistumisesta. Itohan on palautettu kertaalleen Italiaan, josta hänet lähetettiin takaisin ja hän haki uudelleen turvapaikkaa ihmiskaupan uhrina. Asia käsiteltiin ilman kunnollista haastattelua ja hänelle mahdollisuutta kertoa tilanteesta. Palautuspäätös ei perustu hänen todelliseen henkilöhistoriaansa, vaan on tehty aiemman päätöksen pohjalta.

”En ole ollut viiteen vuoteen puhuttelussa. Miten päätöksen jonkun elämästä voi tehdä pelkän paperihakemuksen perusteella?”

Turvapaikanhakuprosessin takana on suuri kysymys: kenelle olemme valmiit tarjoamaan turvaa? Ihmiskaupan uhrit tarvitsevat turvaa. Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden lasten tulisi saada kansalaisuus ja Suomen oikeusturva.

Link till petition

Itohan Okundaye har som 16-åring blivit ett männskohandelsoffer som begett sig på väg till Europa och litat på de lögner som är typiska för männskohandeln dvs löften om studiemöjligheter och yrke. Hon har blivit tvungen att betala € 40.000 i resekostnader genom att blivit tvingad till prostitution.

”Det var verkligen hårt och omänskligt. Jag grät hela tiden, jag hade verkligen inte velat ha ett sådant liv.”

Itohan anlände 2014 till Finland för att söka om asyl. Hon födde sin nu 5- åriga son i Helsingfors. Pojken har växt upp i den finländska kulturen. Itohan har modigt trätt fram i media för att med eget namn kämpa mot männskohandeln, samt för att föra fram mera kunskap om detta problem som tigits ihjäl.

Beslutet om att Itohan skall returneras är ett exempel på ett misslyckande inom det finländska rättsväsendet. Itohan har redan en gång blivit sänd till Italien och de italienska myndigheterna sände henne tillbaks till Finland, där hon på nytt ansökte om asyl som offer för männskohandel. Ansökan gjordes utan en ordentlig intervju, man gav henne inte heller en möjlighet att berätta om situationen. Utvisningsbeslutet grundar sig inte på hennes verkliga personliga historia, utan har gjorts på tidigare fattade beslut.

”Jag har inte blivit förhörd under fem år. Hur kan man göra ett beslut om en mänskas liv bara på grund av en pappersansökan.”

Bakom processen om asylansökningarna finns en stor fråga: åt vem är vi beredda att ge asyl ? Offren för männskohandel behöver trygghet. De i Finland födda och uppvuxna barnen bör få finskt medborgarskap och finskt rättsskydd.

Aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit:

Yle Uutiset: Pakkoprostituution uhri Itohan Okundaye joutuu lapsensa kanssa takaisin Italiaan – ihmiskaupan valvoja kyseenalaistaa Suomen viranomaisten palautuspäätökset

Vasabladet: Blev offer för människohandel i Italien – nu ska hon skickas tillbaka dit med sitt barn

Toisenlaisia tarinoita: Itohanin tarina

Helsingin Sanomat: Pois kadulta

Kouvolan Sanomat: Suomessa asuva nigerialaisnainen on ihmiskaupan uhri — Teinitytön matka Italiaan paremman elämän toivossa olikin vuosien painajainen prostituoituna

Adressin takana seisovat kansanedustajaehdokkaat yli puoluerajojen
Lotta Laaksonen (Vas)
Nanna Rosengård (RKP)
Pia Rendic (KD)

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Rohkea Itohan Okundaye, ihmiskaupan ääni – människohandelns röst julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Leipäjonot pitenevät, vanhukset jätetään hoivakoteihin kuolemaan vaille hoitoa, ne joiden elämä ei ole vakaasti kaidalla polulla ovat yleisen käsityksen mukaan ansainneet kurjuutensa. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät koe näin. On paljon ihmisiä, jotka välittävät. Moni sanoo ”auttaisin, jos tietäisin vain miten”. Uutiset ilmastonmuutoksesta luovat ekoahdistusta. Usko tulevaisuuteen sammuu, toivo negatiivisen kehityksen pysäyttämisestä hiipuu ja rakkaus elämään katoaa ihmisen julmuuden alle.

Kuitenkin!

Yksi tärkeimmistä elämäntehtävistäni tällä hetkellä on kertoa ihmisille, että meillä on toivoa! Meidän pitää yhdessä uskoa parempaan huomiseen! Kun löydämme yhteiskunnallisen tasapainon voimme jälleen allekirjoittaa hyvinvoinnin olemassaolon.

Nykypäivän usko on tietoisuuden kasvattaminen, toivo on kriittisen massan lisääntyminen ja rakkaus kumpuaa yhteisvastuullisuuden kautta lähimmäisiin, luontoon ja elämään.

Olemme lähempänä kuin koskaan myös tietoisuuden kasvussa. Vielä on niitä, jotka eivät halua nähdä ilmastonmuutoksesta kertovien tilastojen dramaattisuutta, mutta he ovat jäämässä vähemmistöön. Ymmärretään yhä laajemmin, että maapallo ja ihmiskunta ovat vaarassa. Nyt, jos koskaan on aika toimia. Ihmisten on aika parantaa itsensä, jakaa ja yhdistyä kurjuutta vastaan, sillä NYT on tullut se aika, jolloin siihen pystymme!

Raise awareness & critical mass

Näinhän se on, että osa ihmisistä on enemmän ”aware”
Näiden elämää ohjaa sydän & ”care”
Kaikissa valinnoissa ”fair share”

Koska Meidän maailma ja luonto ”needs us”
Vastavuoroisesti pyyteettä se ”feeds us”
Mutta niin kauan kuin tää porukka on ”minority”
Hätähuudot leviää, mut ei oo ”priority”

Maailma pitää kokouksen ”IPCC”
Maailma rukoilee: ”see me, feel me”
Maailman johtajat: ”guns & war”
Maailman kansat: ”don’t need that nomore!”

Päätöksen tekijä ei saa olla ”faceless”
Tärkeintä just nyt on ”raise awareness”
Tiedostavan joukon määrä on ”more & more”
Kriittisen massan ääni on ”louder than before”

Kuulemme maailman tuskan = ”reflection”
Ihmisten silmät ja sydämet aukeaa = ”reaction”
Olemme valmiit uuteen aikaan ”no war, no pollution”
Tiedostavan joukon kasvulla estetään ”mass destruction”

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Usko, toivo ja rakkaus – tietoisuus, kriittinen massa ja yhteisvastuullisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Tämä lisää vettä myllyyn, syrjäytymisestä puhutaan itse aiheutettuna ja siten ansaittuna ongelmana. Koetaan, että köyhien auttaminen on itseltä pois. Pelätään, että oma veroprosentti nousee. Kuitenkin koko kansantalouden, jopa bruttokansantuotteen näkökulmasta on yhteiskunnalla terveempi pohja silloin, kun köyhyyttä ei ole, kun ihmiset pystyvät maksamaan itse omat laskunsa, kun ei tarvitse täristä kylmästä ulkona leipäjonoissa. Perustoimeentulo pitää taata koko kansalle – terveydenhoito, asunto, ruoka ja mielekäs työ.

Miten köyhyyttä aiheuttaviin ja ylläpitäviin ongelmiin tulisi puuttua?

Tärkeimpänä: Toimivan yhteiskunnan pohjan pitää olla vakaa. Meidän tulee huolehtia niistä, joilla on vaikeinta – sairaista, yksinhuoltajista, vanhuksista, opiskelijoista, syrjäytyneistä, asunnottomista, jne. Todellinen hyvinvointi on koko kansan hyvinvointia, ei ainoastaan pienen eliitin.

Ongelmat köyhyyden poistamisessa ovat mm: päättäjien asenteet, vastakkainasettelu veronmaksajat/tukien saajat, pakkokeinojen liiallinen käyttäminen (aiheuttaa lisää ahdistusta, syrjäytymistä), verovarojen suuntaaminen pääpainona taloudellinen kehitys, näköalattomuus ja kokonaisuuden ymmärryksen puute, kokemuspohjaisen tiedon puute päätöksenteossa, Suomen taseen ja varallisuuden valuminen ulkomaille ja yksityisomistukseen.

Jokaisen ihmisen tarina on erilainen. Elämän käänteet eivät ole aina suunniteltavissa, nurkan taakse ei näe. Me emme ole tuomareita toisillemme. Meidän tehtävä ei ole arvioida kenen tarina on oikea ja kenen väärä. Jokaista, joka taistelee köyhyyden kanssa, tulee tukea pääsemään eteenpäin polullaan, oli sitten köyhyyden pääsyynä sairaus, läheisen kuolema, peliriippuvuus, yksinhuoltajuus tai mikä tahansa.

Ihmisen perustarpeita on voida kokea olevansa hyödyllinen. Syrjäytyneiden henkilöiden elämää tulisi tukea niin, että heillä on mahdollisuus tulla mukaan yhteiskuntaan. Tässä yhteiskunnan pitää muuttaa asennettaan ja olla vastaanottava, sillä kuka haluaa mukaan yhteiskuntaan joka on vihamielinen, luotaantyöntävä ja pilkallinen?

Rahallinen tuki on tärkeää, perustarpeet on saatava tyydytettyä, mutta myös yhteiskunnan asenne on ratkaiseva. Kun hakee apua ja vastassa on virkamies, joka ylenkatsoo ja väheksyy, syrjäytyneet henkilö vajoaa syvemmälle pahaan oloon. Köyhyyden poistamiseen tärkeitä kulmakiviä ovat yhteiskunnan yhtenäisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Kun nämä tukipilarit ovat pystyssä, silloin todellinen muutos, rakenteellinen hyvinvointi, voi alkaa.

Summa summarum: Köyhyyden poistaminen on rakenteellisen hyvinvoinnin pohja. Jotta rakenteet kantavat tämä työ tulee tehdä kunnolla, muuten lopulta koko rakennelma sortuu. Tilanne huononee tällä hetkellä, mutta vielä ei ole myöhäistä puuttua kehitykseen. Köyhyyden poistoon vaaditaan yhteinen tahtotila. Jos otamme asian päämääräksi, se on mahdollista. Köyhyyden poistaminen luo lisää vaurautta, kun kansa voi hyvin ja jaksaa panostaa myös yhteisen hyvinvoinnin eteen.

Yhteiskunnallinen muutos lähtee sydämestä – sinun ja minun. Vanhat kaunat menneisyyteen ja vahvoina kohti tulevaisuutta! Toisaalta meillä on menneisyydessä paljon taitoja ja yhteishengeltään hyvää kulttuuria, joka olisi tärkeä säilyttää ja saada takaisin.

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Vaaliteemat auki: Heikomman puolustaja – yhteisvastuullisesti hyvinvointiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Lokakuun asunnottomien yöstä alkaen olen kerännyt allekirjoituksia asunnottomuuden lopettavaan kansalaisaloitteeseen. Suomessa on yli 7000 asunnotonta. Tämä ei ole iso määrä – meitä, joilla on kapasiteettia auttaa – on miljoonia! Mutta suljemme tietoisuuden ovet, emme kuule heistä, emme kiinnostu, meille heitä ei ole.

Harri kertoi minulle, että aamuisin häntä tervehtii citykettu, hän jakaa roskiksesta löytämästään makkarasta ketulle osan. Kun kirjoitan tätä, poskelleni vierähtää kyynel. Harri näyttää joulupukilta pitkässä elämän valkaisemassa parrassaan ja suuressa punaisessa takissaan.

Pria on aikuisuutensa ensi portailla seisova nuori nainen. Hänellä on kehitysvamma. Hänen hymynsä antaa minulle niin paljon, olen onnekas, että olemme saaneet kohdata. Kerron sen hänelle. Sideharso hänen kädessään ei jaksa tyrehdyttää verenvuotoa kokonaan.

Tunnen rakkautta tapaamiani ihmisiä kohtaan. Haluaisin auttaa, mutta tässä elämässä polkumme vievät eri suuntiin. Prialle ojennan villasukat ja kaulahuivin, mutta haluaisin ojentaa yhteiskunnan, joka näkisi hänen hymynsä.

Harri allekirjoitti aloitteen asunnottomuuden hoitamisesta, mutta aloitteeseen tarvitaan 10-kertainen määrä nimiä, kuin on asunnottomia. Meidän pitäisi välittää ja nähdä yli oman kokemuspiirimme rajojen.

Yhdessä voimme tuoda valon pimeyteen, luoda hyvinvointia kaikille ja laulaa John Lennonin sanoja vilpittömin sydämin: ”Imagine all the people!”

Kiitos, kun olet, muutetaan huominen yhdessä!

Ps. allekirjoita Koti 2019 -kansalaisaloite

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Tulitikkutytön hätä julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Ymmärsin, että suurella osalla ihmisistä ei ole köyhyyteen liittyvä kokemuspohjaa ja siksi empatia näissä asioissa on silloin hyvin vaikeaa. Aiemmin olen kokenut epätoivoa ja vihaakin, kun en ole pystynyt ymmärtämään, miksi päättäjät ovat niin sokeita, eivätkä muuta maailman ongelmia, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus. Yleensäkin suurten yhteiskunnallisten ongelmien hoitaminen on hankalaa, kun päättäjien ennemmistö omaa näkökyvyttömyyden asioihin, joihin ei ole omakohtaista tartuntapintaa.

Tämä on ymmärrettävää ja muutoksen vuoksi ymmärrettävä.

Nämä yhteiskunnalliset suuret ongelmat – köyhyys, ilmastonmuutos, sukupuuttoaalto, lihan massatuotanto, jne. ovat suuria ongelmia, joita korjaamatta emme pysty jatkamaan kovin kauaa.

Lempisanonnakseni onkin tänä vuonna tullut ”raise awareness”. Kun lähden nostamaan asioita pintaan on toki tähtäimenä aikomus saada ne läpi, mutta jos epäonnistun siinä, niin aina onnistun toissijaisessa tavoitteessani, joka on tietoisuuden nostaminen. Tämä on ollut myös tärkeä oivallus, sillä vähemmistöjä edustavasta puolueesta käsin usein joutuu kohtaamaan tappion. Mutta olen löytänyt keinon kääntää tappio voitoksi, sillä mitä useampi ymmärtää muutoksen tarpeen, miten tärkeää on rakentaa vahva pohja yhteiskuntaan, sitä lähemmäksi pääsemme tilannetta, jossa ratkaistaan suurimmat ongelmat.

Tämä on rakennusvaihe. Jotta pystymme korjaamaan yhteiskunnan pohjan, joitain vanhoja asennerakenteita pitää purkaa. Ei riitä, että osoitamme missä on menty vikaan, vaan pitää myös tarjota vastauksia. Ilman kuvaa toimivasta tulevaisuudesta ei kukaan uskalla lähteä purkamaan sitä, mitä on aiemmin virheellisesti, mutta vaivalla, rakennettu. Kestävä pohja on mahdollista rakentaa ainoastaan hoitamalla syrjäytyneet, kodittomuus, nälkä ja sairaudet, sekä ennaltaehkäistä nämä tulevaisuudessa. Meidän pitää oppia kunnioittamaan luontoa ja ymmärtää luonnon rakenne, jotta emme tuhoaa sitä enempää.

Saan toisinaan palautetta siitä, miten joku tekemäni sanomani asia on muuttanut jonkun henkilön elämää parempaan suuntaan tai jonkun ongelman suhteen. Nämä palautteet ovat minulle suurin palkinto ja kannustavat jatkamaan.

Raise awareness – kasvata tietoisuutta. Nyt katsoin menneeseen, vaihdetaan vuotta välissä, huomenna kirjoitan tulevaisuudesta!

Hyvää uutta vuotta Sinulle!
Kiitos että olet <3

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Raise awareness julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.