Autisminkirjo ja neuropsykiatriset häiriöt – toisin sanoen mm ADHD, ADD, asperger, OCD, tourette, ym – ovat nousseet keskusteluun viime aikoina yhä laajemmin.  Esiintyvyys on olut kautta aikain sama, vaikka diagnooseja tehdään nyt kasvavasti enemmän.  On opittu tunnistamaan autisminkirjon diagnoosit ja saadaan autettua ihmisiä.

Enää ei puhuta mielenterveysongelmista vaan on pystytty erottamaan geneettisestikin periytyvät neurokirjon haasteet.  Muutamassa julkaisussa on viitattu muoti-ilmiöön, mutta siitä ei ole kyse.  Häiriöitä on ollut aina ja autisminkirjon diagnooseja sijaan on tehty mm skitsofrenia- tai MPD-diagnooseja.

Hoitamattomana neuropsykiatrinen häiriö oireilee muun muassa keskittymisen puutteena, ahdistuksena, masennuksena ja jopa itsetuhoisuutena.  Pitkittyneessä tilanteessa lastensuojelu voi joutua turvautumaan voimakkaisiin ja kalliisiin keinoihin.  Jos lapsen sijoitus maksaa keskimäärin 10000 euroa kuukaudessa perheapu ja säännöllinen nepsyterapia maksaa 1500 euroa kuukaudessa.

Hannu Lauerma rikosseuraamuslaitokselta mainitsee, että vangeilta löytyy paljon nimenomaan ADHD:ta, iso osa on koulussa ja nuoruudessa saanut paljon negatiivista palautetta, päihteet ovat auttaneet heitä jaksamaan, on helpompi keskittyä, ainetta saadakseen on tehtävä rikoksia, “itse lääkintään” johtava kierre pystyttäisiin katkaisemaan varhaisessa vaiheessa, antamalla apua lapsille ja nuorille, sekä suoraan perheisiin. 

Yleisintä lienee, että opinnot ja työelämä häiriintyvät.  Jotta hoidon alkuun päästäisiin nopeasti ja tehokkaasti tulisi diagnoosivaihetta tehostaa.  Tämän hetkinen palvelupolku menee pääpiirteittäin seuraavasti:  terveyskeskus, opiskelijaterveydenhuolto tai muu vastaava kirjoittaa lähetteen alkututkimuksiin, josta diagnostisiin tutkimuksiin on jopa kahden vuoden jono.  Hoito aloitetaan yleensä lääkekokeiluilla, koska vaikka terapia olisi monelle tärkein hoitomuoto valtakunnallisesti terapian saamisen väylät ovat tukossa.  

Diagnoosi on monelle alku ehjempään elämään, sillä lääkitykset ovat kehittyneet hyviksi ja erityisesti terapialla saadaan erinomaisia tuloksia aikaan.  Kuitenkin suurena haasteena on, että toiminnan ohjauksellisista haasteista kärsivä asiakas diagnosoinnin jälkeen saa tehtäväkseen soittaa läpi yksityisten terapeuttien listaa, joista suurin osa ei voi tarjota edes jonotuspaikkaa.  Tilanne terapian saannin suhteen on surkea, vaikka asiakkaalle annettaisiin kiireellinen lähete, terapeutteja ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä vapaana Turussa ainoatakaan, edes jonotuspaikoille ei pääse.  Soittokierroksella selvisi, että yhdellä hyvinvointialueen reunakuntien terapeutilla oli vapaita aikoja, mutta hänelläkään ei ole Kelan säädösten mukaisesti mahdollisuutta ottaa etäasiakkaita.

Sekä neuropsykiatriseen valmennukseen tähtäävä koulutus, että terapian tarjoaminen ovat yksityisten käsissä.  Kouluttautuminen on kallista, mutta toisaalta töitä riittää.  Kun valmennuksen tarjoavat ovat yksityisiä toimijoita mitään yhteistä jonotusjärjestelmää ei ole luota, valmennuksen järjestyminen on lähes tuuripeliä.

Neuropsykiatristen häirilöiden varhainen toteaminen auttaa merkittävästi.  Oikeanlainen lääkitys auttaa vaimentamaan impulsiivisuutta, joka on merkittävä osatekijä päihdeongelmissa ja rikosten synnyssä.  Häiröiden varhainen toteaminen vaikuttaakin muun muassa:

• Lasten huostaanottojen määrään – Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62%:lla on todettu neuropsykiatrinen häiriö, kun tilanne eskaloituu tarvittaisiin lähitukea lapsi viedäänkin pois, joka voi olla erityislapselle erittäin haitallista, kun riistetään turvallisesta ympäristöstä
• Päihdeongelmien ehkäisyssä
• Opintopolun turvaamisessa – tällä hetkellä aikuisten neuropsykiatrisessa 
• Vähentää rikosten syntyä – amerikkalaisessa tutkimuksessa jopa 70%:lla vangeista todettiin ADHD

Hyvinvointialue tarvitsee erillisen strategian neuropsykiatrisesti oireilevien henkilöiden hoitoon.

• Neuropsykiatrisesti oireilevien hoitoon pääsyä voi jouduttaa antamalla testauslomakkeet jo perustereydenhuollosta, jolloin yksi diagnosoinnin alkutapaaminen voidaan ohittaa
• Tarvitaan keskitetty ajanvarausjärjestelmä ja selkeä jonotusjärjestelmä niin diagnosointiin, kuin terapiaan
• Tarvitaan hvyinvointialueen itse järjestämää neuropsykiatrista terapiaa ja valmennusta yksityisten rinnalle
• Diagnosoinnin ja terapian jonot on purettava hoitotakuun mukaisiksi
• Tarvitaan lisäkoulutusta kautta hyvinvointialueen eri osa-alueilla neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten tunnistamiseen ja kohtaamiseen
• On varmistettava työntekijäresurssi ja huolehditaan työntekijöiden työssäjaksamisesta
• Huolehditaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten varhaisesta tuesta, vanhempien ja läheisten tukemisesta

Artikkeli Aloite neuropsykiatrisen strategian luomisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Kansallisesti tarkasteltuna Turussa on väestöön suhteutettuna eniten asunnottomia. (Ara tiedote 17.10.24). Turussa erityisesti pitkäaikaisasunnottomuus on kasvanut.  Suomen tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä ei toteudu, sillä hallituksen politiikka ajaa ihmisiä pois kodeistaan.

Häätöjen määrä nousi tammi-kesäkuussa keskimäärin viidenneksen viime vuoteen verrattuna, suurissa kaupungeissa vielä huomattavasti enemmän. Viime aikoina on uutisoitu laajasti (mm. Iltalehti 30.9.2024), kuinka häädöt ovat rajussa kasvussa ympäri Suomen. Elokuuhun mennessä Suomessa toimitettiin 3 5976 häätöä, 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Asunnottomien palveluihin on hakeutunut nyt uutena asiakasryhmänä pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä. Samaan aikaan hallitus leikkaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, puolittaa asumisneuvonnan resurssit ja leikkaa asumistuesta. Samalla hallitus leikkaa myös rahoitusta asunnottomuuden vähentämisen ja ennalta ehkäisyn puolesta työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä.

Varhan tulisi tarkastella myös omaa asuntotarjonnan mahdollisuutta, jotta kalliit välikädet jäävät pois.

Esitämme, että Varha selvittää häätöihin johtaneet syyt ja vastaa tehokkaasti sekä kiireellisesti asunnottomuuden lisääntymiseen.

Esitämme, että Varha panostaa voimakkaasti asunnottomuuden vastaisiin toimiin. Varhan on tehtävä aktiivista yhteistyötä kuntien kanssa ja tuettava paikallisia asunnottomuutta vastaan toimivia järjestöjä.

Artikkeli Aloite – Varhan on taisteltava asunnottomuutta vastaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Saariston asukkaat saavat erittäin huonosti mitään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita.  Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut eivät ole saavutettavissa kaikille saaristolaisille erityisesti kesäkauden aikana.  Myös turismin ja kesäasukkaiden tuoma paine kuormittaa saaristoalueen terveydenhuoltoa.  Saaristoalue levittäytyy Varhassa usean kunnan alueelle ja palvelut on järjestetty hyvin hajanaisesti.  Yhteysalusaikataulut on monilla alueilla järjestetty lähinnä turismin näkökulmassa, eikä mahdollista lääkärikäyntejä niinä päivinä ja aikoina, kun lääkäri on töissä terveysasemalla.

Varhan tulee suunnitella palvelunsa ja kommunikoida ELYn kanssa siten, että terveysasemien henkilökunta on tavoitettavissa silloin, kun saaristosta on mahdollisuus päästä yhteysaluksella palvelujen pariin.  Ratkaisu voi myös löytyä liikkuvien palveluiden kehittämisestä saaristoalueelle.  Kaikilla Varhan alueen asukkailla tulee olla pääsy perusterveydenhuoltoon ympärivuotisesti niin, ettei tarvitse yöpyä kodin ulkopuolella tavanomaisen asioinnin vuoksi.

Vasemmiston valtuustoryhmä

Artikkeli Aloite saaristostrategian luomisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Hankinnat pitäisi myös pilkkoa riittävän pieniin paloihin, jotta myös paikalliset yrittäjät pystyvät osallistumaan kilpailutukseen.  Kaupungin hankintastrategia ei avaa selkeästi millä ehdoilla ja mittareilla painotusta hankintojen paikallisuudesta voisi kohentaa ja ottaa huomioon myös taloudellisen kokonaishyödyn tarjouksissa.

Vasemmiston valtuustoryhmä

Lotta Laaksonen, Nina Söderlund

+

Maria Lindell-Luukkonen, Carita Henriksson, Mikaela Luoma

Artikkeli Aloite – Kaupungin hankinnoissa tulee painottaa paikallisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Paraisille tarvitaan todellinen kylätalo, paikka järjestöille, resurssit tekijöille, taiteilijoille, kuntalaisille tila toteuttaa ideoita ja ennen kaikkea yhteisöllisyyden kasvualusta.

Lukio on rakennuksena suojeltu. Sen sijaan, että makuutamme sitä tyhjänä, se pitää saada kuntalaisten käyttöön.  Rakennus on upea ja tarjoisi erinomaiset puitteet monenlaiselle toiminnalle.

Ulkoisen rahoituksen hakeminen on mahdollista, kun suunnitelmat selkiytyvät.

TE-reformin edessä tällainen järjestötalo tarjoaa hyviä mahdollisuuksia työllistymiseen erilaisilla sopimuksilla.  Esimerkkinä nostan esiin Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n hallinnoiman kylätalon Turussa, joka on 10 vuodessa noussut työllistämään yli 20 henkilöä vuodessa.  Yhdistys tekee isoja hankkeita yhdessä suurten 3.sektorin rahoittajien, kuten Koneen säätiö, kanssa.  Alueella sijaitsee mm savipaja, fillarikirppis, kahvila, palstaviljelyä sekä 2 patsaspuistoa.  Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n kylätalo toimii täysin yhdistyspohjaisesti.  

Toisena esimerkkinä nostan Lemun Kylätalon, joka toimii kyläläisten kohtaamispaikkana, palstaviljelymahdollisuuden tarjoajana ja tekee paljon yhteistyötä alueen koulujen kanssa.  Paraisten lukion rakennus sijaitsee kätevästi Koulukeskuksen ja liikunta-alueiden tuntumassa ja yhteistyö olisi luontevaa.

Kylätalo olisi resurssi kaikille.

Esitys:

Paraisten lukion talosta kuntalaisten kohtauspaikka ja harrastetila, kolmannen sektorin toiminnan mahdollistaja

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lotta Laaksonen Nina Söderlund

Artikkeli Aloite – vanhasta lukiosta kylätalo julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Vasemmiston valtuustoryhmä

Lotta Laaksonen

Nina Söderlund

Artikkeli Aloite ruoan jakamisesta vähävaraisille julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, pelastuspalvelut, mielenterveyden tuki… Monet tärkeät toiminnot kunnassa perustuvat aktiiviseen kolmannen sektorin työhön.

Kolmas sektori on kunnalle äärimmäisen tärkeä voimavara.

Kolmas sektori luo yhteisöllisyyttä, mikä on hyvinvoinnin kannalta tärkeä arvo.

Vapaaehtoisten tekemä työ on kunnan hyvinvoinnille erittäin tärkeää.  Se vaikuttaa hyvinvointiimme monin eri tavoin.  Järjestöjen ja yhdistysten ympärille kerääntyy aiheesta motivoituneita ihmisiä.  Yhdistystyö osoittaa, mistä kuntalaisemme ovat kiinnostuneita.  

Yhdistyksiä ja järjestöjä tulisi pyrkiä tukemaan ideoiden toteuttamisessa tarjoamalla kuntamme resursseja käyttöön.  Liikaa byrokratiaa tulisi karsia ja mieluummin rohkaista kuntalaisia aktiivisuuteen, mm järjestämään yleisötapahtumia – esimerkiksi tarjota esiintymismahdollisuuksia keskuspuistossa “open stage tyyliin” muusikoille ja tilat peräkonttikirppiksen järjestämiseen.  Ideoita tulee kuulostella kuntalaisilta ja herkästi mahdollistaa aktiivisuus.

Miten voimme tukea kolmannen sektorin toimintaa ja vapaaehtoistyötä kaupungissa?

Esitys:

Paraisille tulee kehittää järjestöstrategia, jonka tehtävä on tukea kolmannen sektorin toimintaa kattavasti.  Kolmannen sektorin toimijat voidaan nähdä tärkeänä ryhmänä keskustan elävöittämisessä.  I Samma Båten – Leader rahoituksen mahdollisuudet olisi tässä kohtaa hyvä kartoittaa toiminnan organisoimiseen.  Järjestöstrategian tulisi ottaa kantaa mm vuosittain haettaviin apurahat, sekä tärkeiden hankkeiden rahoitukseen, tilojen käytön mahdollistamiseen, esiintymisille ja taiteelle resurssien tarjoamiseen.

Paraisten Vasemmiston valtuustoryhmä

Lotta Laaksonen, Nina Söderlund

Artikkeli Aloite järjestöstrategian luomisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Varhan tekemän päätöksen mukaisesti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat saavat korvauksen matkoista pienimmän kustannuksen mukaan.  Tämä päätös on astunut voimaan tänä keväänä.  Muutos aiempaan käytäntöön on se, että aiemmin asiakkaat ovat saaneet linja-auton kuukausikortin käyttöönsä.  Muutoksen myötä sellaiset asiakkaat, joille kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa saavat kortin, joka oikeuttaa yksittäismatkoihin noin yhtä monena päivänä kuukaudessa, kuin heillä työtoimintaa on.

Yleensä kuntouttava työtoiminta aloitetaan kolmen päivän viikkorytmillä.  Kaksipäiväisiä asiakkaita on kuitenkin paljon ja yhä enemmän.  Ihmiset ovat huonommassa kunnossa kuin ennen.  Bussikortti on tärkeä asia näille ihmisille.  Juuri he ovat usein huonokuntoista ja hyvin pienituloista väkeä.  Kun toimintakyky nousee, päivien määrää nostetaan. 

Bussikorttia tarvittaisiin myös työtoimintapäivien aikana matalamman kynnyksen ryhmätoimintaan.  Ryhmät ovat aiemmin käyneet usein tutustumassa eri paikkoihin.  Tavoitteena on, että päästään tutustumaan eri palvelun tuottajiin, kuntosaleihin ym.  Tällainen toiminta karsiutuu, koska asiakkailta ei voida vaatia matkamaksua.  Asiakkaiden kuntoutumisen kannalta on tärkeää päästä pois toimistolta ja nähdä muutakin ympäristöä.

Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on usein on paljon terapiakäyntejä ja muita terveydenhuollonkäyntejä, joihin pitää päästä julkisilla kulkuneuvoilla.

Varhan näkökulmasta on kyse pienistä summista, mutta näille, usein hyvin vähävaraisille ja huonokuntoisille henkilöille, pienikin summa on merkittävä.  Linja-autokortti motivoi ihmisiä liikkumaan ja hakeutumaan erilaisten harrastusten pariin.  Muutos tukee hyvinvoinnin- ja terveyden nostamista.

Esitys: 

Varha myöntää kuukausittaiset linja-autokortit kaikille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille

Artikkeli Aloite kuntouttavan työtoiminnan bussikorteista julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Tämän hetkinen tilanne on kestämätön ja aiheuttaa sekä opiskelijoiden että henkilökunnan välille jännitteitä.

Tarvitsemme poliittisen päätöksen siitä, että säännöt yhtenäistetään kiireellisesti.

Lotta Laaksonen Nina Söderlund

Artikkeli Aloite Koulukeskus Bravan sääntöjen yhtenäistämiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Omaishoidontuen jakaminen mahdollistaisi useamman läheisen osallistumisen omaisen hoitoon, sekä apua tarvitsevan henkilön asumisen kotona läheisten kanssa, kun olosuhteet ovat siihen otolliset.  Monessa tapauksessa esimerkiksi työssä käyvät sisarukset voisivat jakaa omaishoidon työtä siten, ettei työmäärä nousisi omien töiden lomassa kestämättömäksi.

Omaishoidon lisäys vie painetta ruuhkautuneista asumispalveluista ja samalla tukee asiakkaan yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.

Aloite: omaishoidontuki tulisi voida jakaa usean omaishoitoon sitoutuneen henkilön kesken

Artikkeli Aloite omaishoidontuen jakamisen mahdollisuudesta julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.