Tämä lisää vettä myllyyn, syrjäytymisestä puhutaan itse aiheutettuna ja siten ansaittuna ongelmana. Koetaan, että köyhien auttaminen on itseltä pois. Pelätään, että oma veroprosentti nousee. Kuitenkin koko kansantalouden, jopa bruttokansantuotteen näkökulmasta on yhteiskunnalla terveempi pohja silloin, kun köyhyyttä ei ole, kun ihmiset pystyvät maksamaan itse omat laskunsa, kun ei tarvitse täristä kylmästä ulkona leipäjonoissa. Perustoimeentulo pitää taata koko kansalle – terveydenhoito, asunto, ruoka ja mielekäs työ.

Miten köyhyyttä aiheuttaviin ja ylläpitäviin ongelmiin tulisi puuttua?

Tärkeimpänä: Toimivan yhteiskunnan pohjan pitää olla vakaa. Meidän tulee huolehtia niistä, joilla on vaikeinta – sairaista, yksinhuoltajista, vanhuksista, opiskelijoista, syrjäytyneistä, asunnottomista, jne. Todellinen hyvinvointi on koko kansan hyvinvointia, ei ainoastaan pienen eliitin.

Ongelmat köyhyyden poistamisessa ovat mm: päättäjien asenteet, vastakkainasettelu veronmaksajat/tukien saajat, pakkokeinojen liiallinen käyttäminen (aiheuttaa lisää ahdistusta, syrjäytymistä), verovarojen suuntaaminen pääpainona taloudellinen kehitys, näköalattomuus ja kokonaisuuden ymmärryksen puute, kokemuspohjaisen tiedon puute päätöksenteossa, Suomen taseen ja varallisuuden valuminen ulkomaille ja yksityisomistukseen.

Jokaisen ihmisen tarina on erilainen. Elämän käänteet eivät ole aina suunniteltavissa, nurkan taakse ei näe. Me emme ole tuomareita toisillemme. Meidän tehtävä ei ole arvioida kenen tarina on oikea ja kenen väärä. Jokaista, joka taistelee köyhyyden kanssa, tulee tukea pääsemään eteenpäin polullaan, oli sitten köyhyyden pääsyynä sairaus, läheisen kuolema, peliriippuvuus, yksinhuoltajuus tai mikä tahansa.

Ihmisen perustarpeita on voida kokea olevansa hyödyllinen. Syrjäytyneiden henkilöiden elämää tulisi tukea niin, että heillä on mahdollisuus tulla mukaan yhteiskuntaan. Tässä yhteiskunnan pitää muuttaa asennettaan ja olla vastaanottava, sillä kuka haluaa mukaan yhteiskuntaan joka on vihamielinen, luotaantyöntävä ja pilkallinen?

Rahallinen tuki on tärkeää, perustarpeet on saatava tyydytettyä, mutta myös yhteiskunnan asenne on ratkaiseva. Kun hakee apua ja vastassa on virkamies, joka ylenkatsoo ja väheksyy, syrjäytyneet henkilö vajoaa syvemmälle pahaan oloon. Köyhyyden poistamiseen tärkeitä kulmakiviä ovat yhteiskunnan yhtenäisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Kun nämä tukipilarit ovat pystyssä, silloin todellinen muutos, rakenteellinen hyvinvointi, voi alkaa.

Summa summarum: Köyhyyden poistaminen on rakenteellisen hyvinvoinnin pohja. Jotta rakenteet kantavat tämä työ tulee tehdä kunnolla, muuten lopulta koko rakennelma sortuu. Tilanne huononee tällä hetkellä, mutta vielä ei ole myöhäistä puuttua kehitykseen. Köyhyyden poistoon vaaditaan yhteinen tahtotila. Jos otamme asian päämääräksi, se on mahdollista. Köyhyyden poistaminen luo lisää vaurautta, kun kansa voi hyvin ja jaksaa panostaa myös yhteisen hyvinvoinnin eteen.

Yhteiskunnallinen muutos lähtee sydämestä – sinun ja minun. Vanhat kaunat menneisyyteen ja vahvoina kohti tulevaisuutta! Toisaalta meillä on menneisyydessä paljon taitoja ja yhteishengeltään hyvää kulttuuria, joka olisi tärkeä säilyttää ja saada takaisin.

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Vaaliteemat auki: Heikomman puolustaja – yhteisvastuullisesti hyvinvointiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Maailma on monin tavoin murroksessa. Nopea digitalisaatio heijastuu joka elinkeinoelämän alueelle. Ostokäyttäytyminen, työn vaatimukset ja odotukset, koulutuksen käytännöt, sekä ympäröivä kulttuuri muuttuu ja siinä voi olla yritysten haastava pysyä perässä. Kivijalkaliikkeet, etenkin pienissä kaupungeissa voivat huonosti. Ihmiset ostavat tavaransa ostoskeskuksista ja netistä. Pitää olla koko ajan valppaana ja valmiina muuntamaan käytäntöjä uusiin, perinteisen toistuvan arjen perusturvallisuus on kyseenalaistettu.

Koulutuksessa rohkaistaan yhä itsenäisempään työntekoon. Harjoittelujaksoja on paljon ja käytännössä opiskelijat voivat räätälöidä saman ammattinimikkeen alle hyvinkin erilaisia taitoja. Innovatiivisuutta korostetaan ja yrittäjyyteen rohkaistaan. Kuitenkin yrittäjän arki tänä päivänä on todella haasteellinen ja epäsuhdassa palkansaajien turvaan. Monikansalliset suuryhtiöt pakoilevat verottajaa, sekä työnantajamaksuja, mikä tuo epäsuhdan tavallisen yrittäjän mahdollisuuksiin pärjätä kilpailussa. Tähän vastaus on tiukempi lainsäädäntö verokikkailulle ja perustulo.

Free-yrittäjyys on freelancereille, kevyt-, mikro- ja pienyrittäjille räätälöity perustoimeentulon takaava idea. Perustulopohjalla voi tehdä taiteilijan, muusikon ym luovien alojen töitä helposti. Myös pihatalkkarina toimiminen naapurustossa, korjausompelut, lehtikirjoitukset, ammattiurheilu jne satunnaisten ja kausiluontoisten erisuuruisten tulojen kanssa eläminen onnistuu kivuttomasti. Monilla yrittäjillä tilanne keikkuu rajamaastossa, jossa toisinaan töitä on niin paljon, että yrittäjän status on ainoa mahdollinen ja toisinaan tilauksia ei tule, töitä ei ole ja yrittäjä putoaa perusturvan ulottumattomiin. Systeemistä pitää luoda niin yksinkertainen ja helppo, ettei edes kirjanpitäjää tarvitse välttämättä palkata, vaan tulo- ja menotositteet voi kirjata suoraan verottajan palveluun, josta tulostettavan palkkanauhan kanssa voi korjata perustuloa.

Yrityskylä taas on visio digiyhteisöistä, jotka tuovat jo olemassa olevan, facebookissa toimivan lähiruoan välitys ”reko” -toripalvelun tavoin työnsuorittajat ja palvelun käyttäjät yhteen. Virtuaalikylässä paikalliset ihmiset voivat kohdata ja vaihtaa ja ostaa palveluita. Innokkaimmilla ja aktiivisimmilla kunnilla voi olla oma paikallisvaluutta käytössä. Tässä kohtaa lukija valpastuu: entä verot? Näkemykseni on, että ihmiset edelleen käyttävät verotettujakin palveluita, vaikka naapuruston vaihtokauppa mahdollistetaan ja sitä helpotetaan.

Viime vuosina on menty äärimmäisyyksiin veroahneudessa. Partiolaisten joulukalentereista tai koululaisten pinsseistä ei enää voi tienata myyjä itselleen polkupyörärahoja. Talkoolaisille hernekeittoa saa kai vielä tarjota, mutta palkkaa vastaavaa lahjaa ei saa antaa, tai siitä pitäisi maksaa verot ja työnantajan sivukulut. Tämä lopulta tukahduttaa yhteistoimintaa ja esimerkiksi passivoi lapsia ja on riistänyt heiltä mahdollisuuden oppia yrittäjyyden perusasioita, eli aktiivista markkinointia.

Yrittäjyyden suuria haasteita tällä hetkellä ovat esimerkiksi oma tai työntekijän sairastuminen, työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät riskit ja tappiokuukaudet kausitöissä. Näistä kaikista voisi yhteiskunta ottaa kopin ja sen jälkeen yrittäjyys olisi luonteeltaan kevyempää. Valtion pitäisi maksaa sairaspäivärahaa sekä yrittäjälle, että työntekijöille 1. päivästä alkaen, jolloin yrittäjäkin voisi levätä, työntekijän sairastuessa tilalle voisi palkata sijaisen ja esimerkiksi päihdeongelmiin puututtaisiin paremmin, kun krapulapäivistä vastaisikin valtio. Tappiollisiin aikoihin perustulossa olisi vastaus.

Yhteiskunnan on aika ottaa koppi yrittäjyyden käytännön haasteista. Kevytyrittäminen eri muodoissa on itsenäisten ja innovatiivisten kansalaisten tulevaisuutta maailmassa, jossa infrastruktuurit on jo luotu. Maailma on valmis, nautitaan elämästä! Tehdään yhdessä ja yksin, ideoidaan ja toteutetaan! Visioimani tulevaisuuden yhteiskunta pyörii innokkaana ja hyvinvoivana yhteisönä kiertoradallaan!

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Vaaliteemat auki: Ideoiva visionääri – perustulo ja free-yrittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Elämme historiallisessa käännekohdassa. Vahvojen päätösten teko on nyt tärkeämpää, kuin koskaan.

Eduskunta tarvitsee edustajia, jotka ovat vastatuulessakin valmiita seisomaan sanojensa ja lupaustensa takana. Kuntapolitiikassa olen pystynyt osoittamaan tämän puolustaessani niitä, jotka ovat minua huolillaan lähestyneet ja joiden huolet ovat olleet sellaisia, että omasta asemastani olen voinut niitä eteenpäin viedä.

Mikäli minut eduskuntaan valitaan, lupaan tehdä kaiken voitavani ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja vähäosaisten elämänlaadun parantamisen eteen.

Tule mukaan >>

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Lotta eduskuntaan! julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.

Vaikka kaverin kanssa on kiva tehdä töitä, se ei kuitenkaan ole aina kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Viime vuosi on ollut minulle ruohonjuuritason oppikoulu siitä, mitä epäonnistunut hyvävelijärjestelmä voi tuoda tullessaan. Tartuin asiaan oman kuntani luottamusmiehenä työntekijän pyynnöstä. Asian saadessa julkisuutta minuun otettiin yhteyttä monesta muusta kunnasta ympäri Suomen ja kerrottiin samankaltaisista tilanteista.

Tämä on erityisesti pienten kuntien ongelma, jossa esimiesten valinta on saattanut mennä hyvinkin persoonakohtaisten mieltymysten mukaan, mutta kyllä isoissakin osataan. ”Korkeammissa” rooleissa olevien takaa löytyy usein rahakkaita porukoita, jotka tekevät päätöksiä sätkynukkejen puolesta. On yrityslobbareita, sijoittajia – kuka milläkin intresseillä ohjailee.

Peruspalveluministeri Juha Rehula avautui aikanaan sotelobbareiden piirityksestä. Sama on käynnissä joka puolella Suomea myös kunnissa. Kaupunginjohto ei ehdi tavanomaisiin ja tärkeisiin töihin, kun kaikki aika menee erilaisten yrityssopimusten pyörittelyyn. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla kunnan päätehtävä, vaan peruspalveluiden ylläpito, työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen, joka sektorilla toiminnan tarkkailu.

Kun tässä luettelen, maailma näyttäytyy silmieni edessä muovailtavana pallona. Kaivan siihen vesiuria, jotka johdattavat veden ”rikkaudet” yksittäisiin keitaisiin – yrityksille. Maa-alueet keitaiden väleissä autioituvat, aavikoituvat elinkelvottomiksi. Yhteiskunnan pitää tarttua tähän tilanteeseen nyt lainsäädännöllä. Veden pitää riittää kaikille!

Kun rahavirtoja suunnataan yksittäisiin kohteisiin, niin muut alueella nääntyvät. Työntekijät, tuotantoeläimet, tuottamattomat ihmiset köyhistä vanhuksiin, maa, metsät, luonto, ilmasto… Äärimmäisenä ilmiönä veroparatiisiyhtiöiden hyysääminen luo ihmiskauppaa ja surkastuttaa hyvinvoinnin. Vai onko tämä äärimmäistä – ehkä kenties kuitenkin jopa arkipäiväistä! Caruna imee sähköverkkojen kautta satoja miljoonia vuosittain rahaa Suomesta ulkomaalaisille sijoittajille, Mehiläinen tekee saman lääkäripalveluina. NYT mikä se soten idea olikaan?

MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ <3

Artikkeli Vaaliteemat auki: Rohkea taistelija – veroparatiiseja ja korruptiota vastaan! julkaistiin ensimmäisen kerran Lotta Laaksonen.